Mitä ja milloin?

Minulla ei ole tapahan huudella täällä kuulumisiani tai muitakaan asioita elämästäni, mutta tänään kurkistetaan hieman pinnan alle haasteen muodossa.

Viimeksi minä:

 

Ihaduin toissa päivänä kun kävin pitkästä aikaa islanninhevosvaelluksella. Innin tulon jälkeen ratsastus on jäänyt tauolle ja nyt pääsin hevostelemaan pariksi tunniksi ihaniin maastoihin.

 

Nauroin eilen Innin toilailulle. Se tekee joskus aamuistani melkoista häsellystä, mutta huumorilla kaikkeen on parempi suhtautua. Ensin se nappasi salihanskani vaatehuoneesta ja juoksi karkuun häntä pystyssä. Sitten se levitteli ruokansa pitkin poikin mattoja.

Itkin muistaakseni viimeksi hieman ottaneena kuunnellessani Irinan versiota Petran kappaleesta Kiitos kaikesta. Ja tämä tapahtui viime syksynä ysäribileiden etkoilla, mutta sen tarkemmin en muista miksi kyseinen kappale silloin oli pinnalla. Aika kuultaa muistot.

 

 

Suutuin viimeksi pubissa kun menin kaverin kanssa pelaamaan lautapeliä. Olimme pelanneet tovin kun viereen tuli nuorisoporukka pelaamaan änäriä. Totesimme että meidän on parempi siirtyä edestä pois ja pois kävellessämme kuulin kuinka yksi näistä nuorista totesi hieman tympeään sävyyn kirosanojen kera että onneksi lähdimme pois. Siinä meinasin tokaista pahasti takaisin, mutta totesin sen olevan ihan turhaa höpinää nousuhumalaisille änäripelaajille.

 

Harmistuin kun sunnuntaina katsoin viimeisen jakson Orange is the new blackia. Tämä projekti alkoi tammikuussa, joten useampana päivänä on tullut istuttua netflixin ääressä. Sarja kuitenkin taitaa jatkua tänä vuonna, joten pitkää katkoa ei kerkiä tulemaan. Sitä odotellessa minulla on kuitenkin aikaa katsoa muita sarjoja - otan siis vastaan hyviä ehdotuksia! 

 

Häkellyin viime viikolla kun miespuolinen asiakas toivotti hyvää naistenpäivää. Menin niin hämilleen että tokaisin takaisin: kiitos samoin. :-D

 

 

Kokeilin jotain uutta dippimaustetta viikonloppuna ja en kyllä tykännyt. Olen vannoutunut american-dipin käyttäjä dipattavien kanssa. Tacodippiä olen käyttänyt jauhelihapihvien maustamiseen, mutta muuten uusia makuja on vaikea hyväksyä.  

 

Urheilin viimeviikolla pari kertaa salilla kun perinteinen hikitreenini oli hiihtoloman takia tauolla. Kävin myös issikkavaelluksella ja kävelin koiran kanssa ympäriämpäri kylää. Pakkaset onneksi rauhoittuivat hieman ja Inni pärjää ilman tossuja ja takkia, joten lenkille lähdöstä on tullut huomattavasti helpompaa kummallekin.

 

Luin tai oikeastaan selasin Koiramme lehden nopeasti Putousta katsoessa. Aikoinaan olin ahkera lukemaan kirjoja, mutta nykyään niitä ei tule luettua. Olisi oikeastaan kiva opetella rauhoittumaan ja keskittymään johonkin kirjaan - ehkä joskus vielä. :)

 

 

Söin iltapalaksi mandariinin. Meillä syödään arkisin iltaruoka varsin myöhään, joten varsinaista iltapalaa ei tule enää syötyä. On kuitenkin kiva kun päivään on tullut säännöllinen rytmi ja sen ansiosta tulee syötyä viisi kertaa päivässä.

 

Herkuttelin viimeksi hedelmäsalaatilla ja itse tekemällä banaanikakulla. Näitä ennen söin pari muffinia, ben&jerryä, dippiherkkuja ja karkkia - eri päivinä tosin, mutta tuli kyllä herkuteltua viime viikolla.

 

Ostin parit rintaliivit Tokmannilta kun olivat tarjouksessa 12,95e/2 kpl. Flormarin hylly oli myös ilmestynyt samaiseen Tokmanniin mutta ainakin vielä pysyttelin erossa siitä, kuten muistakin kosmetiikkatuotteista - tosin kynsilakkojahan ei lasketa. ;D

 

 

 Tapasin kaverin, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Tapahtui samalla kertaa kuin ylläoleva mainitsemani pubiepisodi.

 

Päätin antaa Innien korvien olla ilman teippauksia. Aluksi ajattelin pitävän niitä leimauksessa vuosikkaaksi asti, mutta koska Innistä ei ole näyttelykoiraksi, ei myöskään korvilla ole loppuunsa niin suurta merkitystä. En myöskään usko, että kuukausi sinne tai tänne enää tässä vaiheessa merkitsee mitään kummempaa.

 

Inspiroiduin siivoamalla turhia tavaroita pois kaapeista ja hyllyistä. Kun sain ylimääräiset turhakkeet pois näkyviltä, pystyin nostamaan esille vain ne esineet joiden halusin olevan esillä tällä hetkellä. Minusta on kiva muokata sisustusta pienillä asioilla parin kuukauden välein. Jouluksi nostin isot kynttilänjalat pöydälle, mutta nyt ne saivat väistyä ja tilalle tuli kaverini piirtämä kehystetty synttärikortti ja kasvi.

 

Kiko projekti osa 2: 215, 216 ja 217

Jatketaan joulukuussa alkunsa saanutta kikojen swatchausprojektia. Tällä kertaa otin lakat numeroinnin alkupäästä. Jätin tarkoituksella pois 206 French beigen koska se on puhtaasti ranskalaiseen manikyyriin tarkoitettu ja en nähnyt järkeä sen esittämisessä. :) Tämän kertaiset lakat ovat melko ällösöpöhempuleita, kestäkäämme ne yhdessä. Niin ja jokaista lakkaa on kynsillä kaksi kerrosta. 

Kiko - 215 Pearly light pink

Pearly light pink on hyvin vaalea vaaleanpunainen lakka. Tässä näkyvät siveltimen vedot ja levittämisen kanssa sai olla tarkkana, koska muuten alla oleva kerros lähti mukaan. Sanoisin koostumuksen pearliksi. 

 Kiko - 216 Satin pastel pink

 Satin pastel pink on vaaleanpunainen shimmerlakka. Levittyi helposti, mutta olisi vaatinut täydelliseen peittävyyteen vielä kolmannen kerroksen. Tosi kiva lakka ja isot plussat että shimmer näkyy oikeasti myös kynsillä eikä vain pullossa. :)

Kiko - 217 Antique pink

Antique pink on likainen nude. Tämä väri on tuttu jostain 90-luvun tietämiltä. Lakka levittyi nätisti ja peitti yllättävän hyvin kahdella kerroksella. Shimmer näkyy kuvassa kynsillä, mutta huonommassa valossa sitä ei näe. Kamera sekosi lakasta ja antoi minulle rusketuksen. :-D Tämä lakka on näistä kolmesta suosikkini.

Mikä on sinun suosikkisi?

Inni

Inni on shetlanninlammaskoira - tutummin sheltti. Ihastuin rotuun vuonna 2007 kun meille otettiin ensimmäinen sheltti. Yhdeksän kuukautta sitten sainkin hakea kotiini ensimmäisen oman koirani, oman shelttini.

Inni on ollut alusta asti hyvin tyypillinen sheltti. Ensimmäinen asia mikä kummastutti uudessa kodissa oli peili. Yhä edelleen Inni saataa mennä peilin eteen katselemaan sen kautta asuntoa. Ylhäällä näkyvä rotta on ensimmäinen ja suosituin lelu - kyllä ikea osaa ;)

Meidän yhteinen taival ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, koska Inniltä meni jalka poikki 10 viikon ikäisenä. Jalka saatiin onneksi leikattua kuntoon, mutta voitte kuvitella mikä työ oli kuluttaa pennulta energia muuten kuin riehumalla. Inni sai pari kuukautta juoksemis/hyppimiskieltoa ja onneksi Inni oppi varomaan jalkaansa myös itse. 

Jalan parannuttua pääsimme viettämään normaalia pentuaikaa ja kouluttautumaan kunnolla koirien tavoille. Jotkut asiat on opittu varsin nopeasti, mutta esimerkiksi autoja, pyöriä ja mopoja haukutaan välillä edelleen. Myös lahkeista tai kengännauhoista on joskus mukava kiskoa lenkillä. :-D Ikkunakyyläys ja namien etsiminen kuuluu Innin lempipuuhiin, samoten lintujen jahtaaminen vaikka lammaskoira onkin.

Minusta olisi ollut mukava päästä kiertämään näyttelyitä Innin kanssa, mutta Inni jäänee liian pieneksi, koska tamminäyttelyssä olimme sentin alle alarajan. Inni on kuitenkin myyty ja ostettu ihan kotikoiraksi, ja siihen hommaan se sopiikin täydellisesti. Aamuisin Innillä on tapana hypätä sänkyä vasten, jolloin nostan sen kainaloon nukkumaan.

Minun pieni innipinni ♥

Harmaat talvipäivät

Hyvää Huomenta! ♥

Vihdoin tuo keltainen pallo tuolla taivaalla on suvainnut tulla näyttäytymään meille. Parina aamuna on koiraa käytettäessä saanut nauttia upeista auringonnousuista. Aurinko saisi vain paistaa hieman korkeammalta, jotta ei joka ikinen pölyhiukkanen näkyisi pöydiltä. :-D

Mutta mennäänpä sitten tämän kertaisiin kynsiin, jotka muistuttavat harmaista talvipäivistä. Sunnuntaina olympialaisia seuratessa päätin laittaa testiin Bornprettystoresta saamani kirkkaan leimasimen, jonka meinasin heittää seinään parin yrityksen jälkeen. Kokeilin ensin leimasinta ilman mitään käsittelyjä, sitten karhensin sen pintaa kevyesti ja lopuksi pyyhkäisin asetonilla. Silti siihen ei tarttunut kuva mitenkään ja vaihdoin jo leimauslaatankin takuuvarmaan, mutta ei. Sitten hoksasin kokeilla eri leimauslakkaa ja kappas kun se rupesikin toimimaan, ei tosin täydellisesti mutta toimi kuitenkin. Pieniä reikiä on siis kuvista havaittavissa, mutta ne johtunevat tekniikan puutteesta koska en osannut päättää pitikö leimasin painaa vai pyöräyttää laattaa vasten. Tämä leimasin oli sopivan pehmeä että sillä sai helposti leimattua koko kynnen, ja ylhäältä katsottuna vääristymää ei ollut liikaa joten kohdistaminen oli helppoa. :)

Kynsillä:

Kiko - 329 Pale gray

Essence - 01 Hello holo

Beauty UK - Matte topcoat

+ leimat BP-192, MoYou Hipster 22 ja Dashican musta leimauslakka

Keskisormessa näkyvä peura(?) on leimattu myös testiin saadusta laatasta. Tarkoituksena oli ensin leimata laatan vasemmassa alareunassa oleva kuvio, mutta turhan monen yrityksen jälkeen tein leimat sillä kuviolla minkä sain ensimmäiseksi toimimaan.

Tuotteet saatu testiin, en hyödy linkeistä, mutta kun alla olevaa koodia on käytetty tarpeeksi saan järjestää teille arvonnan.

 Mikä on paras kirkas leimasin mihin olet törmännyt?

Puuterileimaus

Minulla oli pitkästä aikaa viikonloppu ilman suunnitelmia, ja sain houkuteltua itseni kynsitarvikelaatikolle. Instagramin puolella kysyin seuraajilta väriehdotuksia ja niiden pohjalta rupesin väkertämään kynsiä. Pohjalle töpöttelin liukuvärjäyksen, jonka jälkeen aloin pohtimaan leimauslakkaa, koska halusin testata viikolla saapunutta leimauslaattaa. En kuitenkaan löytänyt sopivaa leimauslakkaa, jolloin muistin törmänneeni fbn kynsikoristelut-ryhmässä tekniikkaan, jossa leimattiin kynsipuuterilla. Päädyin kokeilemaan Essencen puuteria - ja hei sehän toimi!  

Kynsillä:
Essence - Wild white ways
Kiko - 341 Cobalt blue

Kiko - 357 Bright orange

+ leimat Essencen musta leimauslakka + kynsipuuteri 08 be my little mermaid 

ja MoYou Enchanted 16

Kynsipuuterilla leimaus oli huomattavasti siistimpää kuin olisi olettanut. Tällä tekniikalla pääsee varmaan mukavasti kikkailemaan kun hieman testailee sopivia yhdistelmiä. Itse käytin nyt mustaa leimauslakkaa pohjalla, mutta voisiko valkoisesta pohjasta tulla erilainen tulos? Täytyisi myös kokeilla eri puutereiden liukuvärjäyksiä.

Oletko kokeillut leimata puuterin avulla?

Samaskoru

Tänään aion esitellä teille muutaman tuotteen, jotka eivät normaalisti kuulu tämän blogin sisältöön. Esittelyssä on kotimaisen Samaskoru-verkkokaupan tuotteita. Täytyy kertoa, että olen todella laiska korujen käyttäjä. Tai oikeastaan tykkään käyttää koruja, mutta useimmiten aamut menevät niin kiireellä etten kerkeä harkitsemaan koruja/korvisten vaihtoa. Tästä syystä en ole kerryttänyt koruvarastoani kummoiseksi ja joskus esimerkiksi juhliin mentäessä harmittaa ettei minulta löydy sopivia koruja. Kiitokset Samaskorulle kun sain etsiä heidän verkkokaupastaan muutaman kiinnostavan tuotteen, joista he valitsivat minulle testiin kaulakorun ja korvakorut.

Kristalliköynnös-korvakoruista tykkään erityisesti niiden kiinnityksen takia. Ne vain sujautetaan reiästä läpi ja metallitikku ohjataan korvanlehden taakse. Nämä pysyivät hyvin korvissa koko päivän. Ainoastaan harmittaa se, että minun korvanlehteni on aika pieni/lyhyt joten nämä jäävät hieman ilmaan tuosta lopusta ja eivät näin istu täydellisesti. Mutta tykkään kuitenkin!

 Toinen testiin saamani tuote oli Valuva rakkaus -kaulakoru. Korun ketju on säädettävävissä ja lyhimmillään se on n. 40 cm. 

 Verkkokaupan kuvissa tämä näytti hieman isommalta, mutta oikeastaan pidän tuotteen siroudesta. En tiedä mistä se on tullut, mutta en pidä isoista sydänkoruista. Muuten korut saavat kyllä olla isoja, mutta sydämet ei. Onko muilla sama ''vika''? Tämä sopii hyvin arkeen ja juhlaan tai vaikka lahjaksi. :)

Tuotteet on saatu testattavaksi. Mielipiteet ovat omiani ja en hyödy linkistä.
Onko Samaskoru sinulle tuttu?